maanantai 19. kesäkuuta 2017

Uusia gekkoja ja sammakoita

Hammista kotiutui kuriirin avulla pari kivaa leoskia viikko sitten.
Kotoisin ovat kaukaa Jenkkilästä, Geckos ect. :ltä.

Pojan nimesin Pyryksi. Pyry on mack snow murphy patternless het. rainwater albino & eclipse. Täydellinen match Tuulille - mahdollisuuksia vaikka ja mihin kivaan, myös siihen haaveilemaani supersnow patternlessiin. Pyryllä on yhdessä varpaassa hauska "paradox spot".

Pyry on valtava, tai lähinnä ehkä lihava. 95 grammaa. Leppoisen oloinen tyyppi.

Pyry, kuva: Geckos etc.

Pyryn varvas, kuva: Geckos etc.

Tytöstä tuli Viima. Mack snow het. rainwater albino. Toivon Viimasta saavani haaveilemani super snown Pyryyn yhdistettynä, ja toki muutakin kivaa. Olen tottakai täällä jo innoissani laskeskellut geenejä.

Viima on 70-grammainen neitokainen ja luonteeltaan huomattavasti vilkkaamman oloinen kuin Pyry.

Viima, kuva: Geckos etc.

Yllä olevat kuvat (c.) Geckos etc.
ja alla olevat kuvat omia puhelinräpsyjä.

Pyry

Nämä asustelevat nyt harrastehuoneessa sängynaluslaatikoista tuunatuissa väliaikaisissa asumuksissa, karanteenissa ja odottamassa, että saan neljän gekon terratornin kasattua. Osat on jo ja suunnitelmat viimesen päälle, toteutus vaan vielä puuttuu. Onneksi boksit ovat sen verran hyvät, että kelpaa niissä jonkun aikaa asustella. Tulevat varmaan jatkossa käyttöön kyllä myös, esim. jos poikasia jää käteen. Tai skinkin poikasille.

Pyry puntarilla - 95g

Munia on muutama Tuulilta tullut, ja ne kaikki ovat menneet valitettavasti pilalle. Saa nähdä, vieläkö se jatkaa munimista. Olisi ollut kiva edes yksi poikanen saada selviytymään. Ensi keväälle harkitsen ihan kunnon hautomon hankkimista, vaikka on kaikenlaisilla tee-se-itse -viritelmilläkin munia saatu haudottua ja jopa vahingossa wetboksiin jääneitä munia on kuoriutunut ihmisillä.

Viima

Uuden koiraan myötä Sumu jää vähän epäselvän genetiikkansa kanssa varmaan kokonaan pois suunnitelmista, mutta on joka tapauksessa rakas osa porukkaa. Olisi ollut kyllä kiva saada siltä edes yksi poikanen, mutta kaikki meni tänä keväänä niin pahasti pieleen kun vaan voi pieleen mennä.

Viima puntarilla - 70g

Muut liskot voivat hyvin, dubiat lisääntyvät, jauhomatojakin riittää ja jättisfarmi toivottavasti hiljalleen alkaa käynnistyä - useampia koppakuoriaisia on jo ja madotkin saatu pysymään hengissä aika hyvällä prosentilla.

Joukon jatkoksi hain sunnuntaina kaksi pientä lehmälehtisammakkoa, joita olen jo pitkään facebook-ryhmissä kuolaillut. Aivan kertakaikkisen ihania ja suloisia tyyppejä, en kadu ollenkaan! Toivottavasti pienet selviytyvät isoiksi möllyköiksi asti. Ottakaa vähän sammakkokuvasaastetta tästä, olkaa hyvät!







Tämänhetkinen saldo on siis 8 terraarioasukasta + koira.
Hups.

torstai 11. toukokuuta 2017

RIP Sade

Sade löytyi tänään kuolleena terraariostaan.

Myös Tuulin munima muna meni pilalle (oli ilmeisesti tyhjä).

Hyvin suurella todennäköisyydellä ei minkäänlaisia liskonpoikasia tälle vuodelle, ellei nyt jotain ihmettä tapahdu joko Tuulin tai Sabian kanssa. Ensi vuonna sitten uudet kujeet.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Gekot helppoja, skinkit hirviöitä

Gekot ovat paritelleet hyvällä menestyksellä useampaan kertaan.
Skinkit... Ovatkin sitten ihan toinen tarina.


Tuuli-neiti kasvattelee mahaansa sen näköisenä, että kohta on varmaan ensimmäisen munimisen aika. Sade sen sijaan aloitti vähän myöhemmin ja alkaa toivottavasti nyt kasvatella munia. Sumu oli hirvittävän asiallinen ja fiksu herrasmies molempia tyttöjä kohtaan ja hoiti hommat onnistuneesti. Mun mielestä niiden parittelu on jotenkin suorastaan hellyyttävää.

Nyt siis vain odotellaan. Wetbokseihin on vaihdettu kostea turve munimista varten molemmille tytöille ja hautomo on käynnistetty, jotta se on valmiina heti, kun ensimmäiset munat saadaan maailmaan. Tuuli ei enää syö, mikä on kovin tavallista muniville naaraille.

HUOM! Tänä vuonna ainakin alkupään poikaset haudotaan pojiksi!

Tuuli pallomahansa kanssa,
hautomoviritelmä taustalla terran päällä.

Ja sitten ne skinkit. Kerran ne oli mulla jo aiemminkin tuossa lattialla, skinkkiturvallisesti rajatulla alueella. Eivät välittäneet toisistaan. Tänään sen sijaan, Thor lähestyi Sabiaa ja puri, jolloin Sabian periaatteessa pitäisi olla rauhassa paikallaan. Joopajoo. Kävi Thoriin kiinni, raivolla. Molemmissa on nyt naarmuja, ei onneksi sen pahempaa. Vielä.

En mä uskalla odottaa, että lopettaako ne itsekseen sen tappelun ja parittelevat, kun nuo hulluthan puree toisiaan ihan kunnolla. Sabia puri Thoria naamasta niin että kuului rusahdus - en tiedä oliko se Thorin pää vai Sabian leuat... Kumpikin näyttäisi olevan ihan kunnossa, että ilmeisesti mitään vakavaa ei tapahtunut.

Sabia on kiukkuinen kuin ampiainen. Tai pahempikin. Huhhuh. Hanskat kädessä saa käsitellä, vaikka eihän sen hampaat pahaa jälkeä tee - ei silti huvita kokeilla. Onneksi sentään Thor on ihan leppoinen kaveri ihmisiä kohtaan, se hengasi miehen hupussakin. Jostain syystä skinkit köllöttelevät hupparin hupussa oikein mielellään - ainakin kaikki kolme tapaamaani yksilöä.

Sabia ja Thor ennen tappelua

No, jatketaan harjoituksia...
Onneksi sentään gekot on helppoja ja dubiatkin lisääntyvät.

ps. gekonpoikasista otan varauksia vastaan: frostdangers(at)gmail.com

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Gekkolapsia laitettu alulle

Pieniä gekkolapsia laitettu tilaukseen ja munien odottelu alkaa.

Luvassa siis normaaleja, mack snowta, patternlessia ja mack snow patternlessia. Het. geeneihin nyt tässä sen enempää puuttumatta.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Dubiat muuttaa

Sillä välin kun liskot pääasiassa nukkuvat...
Voi esimerkiksi tehdä torakoille uuden kodin!

Kummassa itse asuisit mielummin?

Uusi boksi sivulta

... ja ylhäältä.

Dubioilla on nyt sitten turvepohjaa, puunpalasia, puinen silta, vähän tekokasvia ja vessapaperirullaa. Luulis kelpaavan. Edellisessä asunnossa oli tosiaan kananmunakennoa - vain ja ainoastaan. Ruokaa toki lisäksi. Jos ei muuta, niin onhan tämä nyt ainakin tajuttoman paljon kauniimpi katsella kuin se edellinen.

Laskin, tai olin laskevinani, 2 aikuista naarasta, 3 aikuista koirasta ja 21 keskenkasvuista. Vielä ei ole omaa jälkikasvua - onneksi siis siirsin nyt enkä myöhemmin uuteen purkkiin. Miljoonan pikkutorakan kanssa homma olisi varmaan ollut vähemmän mukavaa.


Porukka valmistautuu muuttoon.

Kun kaikki piiloutumismahdollisuudet meni, haettiin turvaa kavereista.


Alkavat jo näyttää mun silmään aika söpöiltä, jos jalkoja ei lasketa.

Jätkät heti vesiastialla.


Toivotaan, että otukset viihtyy, kasvaa ja lisääntyy. Jos olis sit niille mahdollisille pikkuliskoillekin sopivaa sapuskaa, muutakin kuin matoja. Nää on meinaan moninkertaisesti parempaa ravintoa.

Jättijauhiksia mulle tuli 300g tuossa joulukuussa, mutta niitä kuolee taas hirveästi - mikään ei selitä niiden joukkokuolemaa. Tavoite olisi joskus saada niitäkin kasvatettua, mutta heikolta näyttää. Täytyy ehkä kokeilla hankkia niitä jostain muualta seuraavan kerran.


Ai juu, on mulla Thorista ja Tuulista kuvia. Niitä vois joskus laitella tännekin, kun jaksais. Thor on (edelleen) hirveen symppis jätkä, niin rauhallinen ja kiltti käsitellä. Sabia on siihen verrattuna ihan raivohullu sekopää, kaikella rakkaudella. Saa nähdä mitä noiden kahden pariutumisesta tulee... Saati niistä poikasista. Toivottavasti perisivät isänsä luonteen.

Talvilepoa yritetään nyt vietellä täällä kaikkien liskojen kera. Tuuli protestoi ja hilluu hereillä kaiken aikaa. Teinigekko. "En nuku, lällällää, et voi pakottaa!" Niinpäniin. Sade sen sijaan on ollut hämmentävän kiukkuinen, kun olen sitä kesken unien häirinnyt - siis mun maailman kiltein pikku gekkoneitini!